Sori että nämä sivut on vähän sotkuisia, ei pitäisi piirtää matkalla lyijykynällä :/

On suorastaan rikollista miten hauskaa minusta on tukea stereotypioita suomenruotsalaisista... :'D Hoppeligen on sitä paitsi pöljin suomenruotsalainen sana ikinä. Riikinruotsiksi "toivottavasti" on "förhoppningsvis", mutta suomenruottalaisten on pitäny vääntää siitä joku hemmetin hoppeligen :'D Kuten Sakke totesi, hoppeligen kuulostaa ihan joltain pieneltä tontulta, joka asuu metsässä.

On oikeastaan vähän epäselvää, miksi se hälytys meni päälle. Koska kyllä Turun linnassa muualla sai vaikka istua ikkunalaudalla, eikä siitä alkaneet mitkään kellot soida, niin en käsitä miksi tuo sitten meni päälle kun vain hiplailin jonkin muinaiskunkun kyynärpään jälkiä... :'D Voihan se olla, että me käveltiin liian läheltä huoneessa ollutta taulua tai sitten se oli vain jokin oikosulku, mutta ei oikein kiinnostanut jäädä ottamaan selvää.

Ois ollut vielä kiva piirtää mm. puulusikka-episodista ja Aten kalliokiipeilystä Turun yössä, mutta en millään jaksanut.